Oromia National Transitional Government

Barbaachisummaa Hundeeffama Mootummaa Cehumsaa Biyyoolessa Oromiyaa

1. Biyyattii keessatti nageenya hunkurame bakkatti deebisuuf

2. Nagaa Oromoof waardiyyaa amansiisaa gad dhaabuu

3. Oromiyaa dhabamaa fi akka isheen Xoophiyaan hindhugamne baraaruu

4. Mootummaa jechuun murna seeraan alaa, humnaan biyyattii qabatee jirutti eeggitii gochuu

5. Balaaf gaaga’ama ulfaataa biyyattiin itti adeemaa jirtu hanqisuu

6. Waardiyyaa nagaaf tasgabbii biyyattii keessatti jabeessanii gadi dhaabuu

7. Daguuggaa sanyii raawwataa jiru dhaabsisuu.

8. Yakkamaa lammiilee nagaa itti dhukaasee ajjeesaa bahe, yakkamaa lammiilee nagaa 4000 (kuma afurii ol) waggaa lamaa asitti daguugeef, isaan garasitti lubbuu lammiilee Oromoo 5000 (kuma shanii olii) kanneen galaafatan seeraaf dhiyeessun nageenya mirkameessuu fi kanneen hedduuf waan barbaachisuuf mootummaa Ce’umsaa Oromiyaa ABO’n labse tumsuuf utubuu lammiilee Oromiyaa irraa nii egama. Kana ta’uu hubachuun tumsa mootummaa Ce’umsaa jabeessuun Oromoon akka dhugoomfatu gaafadha.

Mootummaa Ce’umsaa Naannoon Oromiyaa fi Mootummaa Ce’umsaa Biyyoolessa Naannoo Oromiyaa ilaalchiseeti.

1. Oromoon utuu humna qawween hin cabin biyya mataa isaa qaba ture. Erga Impaayerri Itoophiyaa kun ijaaramtee aadaaf eenyummaa, duudhaaf safuusaa dhabeeti gabrummaa jalatti kufee isaan jiraate. Erga Oromiyaan akka kutaa biyya Itoophiyaa keessaa akka naannoo tokkootti moggaafamtee as lafti Oromiyaa muramee naannolee biroo jalatti qoodame hedduudha. Isaan keessaa Walloo fi Matakkal akka fakkeenyaatti fudhanna. Isaan kun utuu eenyummaa isaanii sirnaan beekanii, beekuu bira darbanii utuu falmatanii haga har’aatti Walloon naannoo Amaaraa jala, Matakkal naannoo Benishaangul Gumuz jalatti bulaa jiru. Amma erga Mootummaan Ce’umsaa labsamee isaan kana ofitti hammachuu qaba. Dhimmi Oromoo ka’ee Walloofi Matakkal keessaa hafnaan wanti hojjetamu guutuu miti jechuudha.

Isaan kunniin Mootummaa Ce’umsaa kana keessatti waaan hammatamaniif “Mootummaa Ce’umsaa Biyyoolessa Naannoo Oromiyaa” jedhame.

2. Oromiyaa keessa sabaafi sablammoota hedduutu jiraata. Saboota: afaan, aadaa, duudhaafi eenyummaa adda addaa qabantu Oromiyaa keessa jira. Hireen isaan qaban kan Oromoo waliin tokkuma. Lammiileen kun Lammiilee Oromiyaa jedhamu. Mootummaan Ce’umsaa kun mirga saboota kanaa kabachiisuufi hiree isaanii akka murteeffatanii mootummaa mataasaanii filatan waan taasisuuf, hojiirra oolmaa Mootummaa Ce’umsaa kana keessatti sabaafi sablammoonni kun waan hammatamaniif “Mootummaa Ce’umsaa Biyyoolessa Naannoo Oromiyaa” jedhame.